Runoja ja pikku tekstipätkiä aikojen saatossa kasautuneita

Kukkien tuoksu,
lämmin tuulen viima tansittaa hiuksia,
puron soliseva juoksu,
risainen hymy huulilla.

Joki kaukaisuudesta kaikuu,
hento sipaisu poskella,
sydämessä kauneuden kaipuu,
raikkaan ilman tuoksu koskella,
hymy niin hento,
kauniimpi kuin suloisen perhosen lento.




Se päivä

joskus unohdan sen päivän. 
juuri sen päivän.
kyllä sinä tiedät, mistä päivästä puhun.
kaikki se huuto kaikuu,
kimpoilee päässäni kuin luoti.
tavaroiden paiskomisen aiheuttama tärinä tuntuu jaloissa.
polttavat kyyneleet,
tuhoisat katseet,
ote, joka ei päästä irti.
puhdas raivo,
lasten itku,
äidin itku,
isän itku,
kaikki se.
niin nopea ja pieni hetki.
se muuttaa ihmistä.
mutta joskus se unohtuu.
niin mikä päivä?
se päivä.


Ei mitään


ei mitään.
ei ole mitään, mitään mitä odottaa.
odotus,
niin, odotus.
se repii riekaleiksi, levittää tuhoa.
kuin syöpä.
aikanaan se lähtee, aikanaan se tulee takaisin.
se jää ikuiseksi vieraaksi,
omaksi pikku tuholaiseksi,
vie kaiken,
vie viimeisetkin inhimillisyyden rippeet.mutta ei ole sitä, mitä odottaa.
ei tunne tuskaa,
ei surua,
ei epätoivoa.
ei ole mitään.
ei mitään.


Paratiisi

Kuuletko ne?
Ne aallot, meren mahtavat aallot.
Aallot, jotka vievät mukanaan,
jotka vievät ikuiseen paratiisiin.
Siellä linnut laulaa kauniimmin,
kauniimmin kuin koskaan aiemmin.
Siellä ruoka ja juoma on aromikasta ja täyteläistä.
Siellä ilma tuoksuu puhtaalta ja lämpöiseltä,
kodilta.
Siellä ihmiset ovat iloisia ja ikuisia,
hyvin kauniita.
Sinne minä haluan.
Haluen aaltojen näyttämän maan.
Haluan ikuisuuden,
sen kaiken kauneuden.
Ikiomaksi,
ikuisuudeksi.


Kesäpäivä

Kuvittele pelto,
kukkia täynnä oleva pelto.
Ja kuvittele pellolle tyttö.
Pieni keltahiuksinen tyttö valkeassa kesämekossa.
Käsissään kimppu kukkia.
Pöly ja auringonsäteet kutittavat nenää.
Herskyvä nauru, 
oikeasti onnellinen nauru.
Lintujen laulua.
Hento kesätuulen puuskahdus.
Varpaat pellossa.
Järven liplatus.
Hiljaisuus.
Onni